perjantai, 13. tammikuu 2012
Illalla Markukselle soitti hänen mettäkaverinsa, että oli ampunut haavakko peuran. Markus otti Sisun mukaan ja lähtivät jäljestämään. Verijälki oli kuulemme hyvin selkeä ja helppo seurata. Sisu veikin Markuksen kunon ryteikön läpi, josta haavoittunut peura löytyi.
Kävelimme metsätiellä,
kuului kahdet askeleet,
ympärillämme oli metsää,
päidemme yläpuolella taivas,
jalkojemme alla hiekkatie.
Poikkesimme polulta,
heittäydyimme metsään,
vieretysten.
Olimme onnellisia.
Ikivahti
musta kuono
ruskeat silmät.
Katselet vierelläni,
olet lähelläni.
Tiedän olen turvassa.
Pienet tärrini.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.