Vkl vietimme Iisalmessa Markuksen motocross kisoissa. Kira lähti mukaamme. Vieraiden hoitoon en oikein uskalla kiraa jättää, kun sillä on niin monimutkainen luonne. Automatka Iisalmeen meni kiralla hyvin, nukkuen auton takaosassa. Perille Iisalmeen pääsimme vasta yöllä 00.30. Kira oli niin mielissään kun sai olla ainoana koirana mukana ja sai kaiken huomion ja pääsi vielä markuksen viereenkin.
Aamulla heräsimme vähän ennen seittemää. Kisoja tuli katsomaan myös Markuksen kummisetä ja kummipoika. Kiralle mukaan olimme ottaneet 3m narun että pääsisi hieman liikkumaan ja ei tavitsisi koko ajan vahtia. Kiralla olikin hauskaa kun ympäristössä oli pientä vesakkoa. Kira tykkäs reppiä ja “vaihtaa” hieman vesakkojen paikkaa.
Markuksen kummipoika tykkäsi heitellä Kiralle keppejä ja siitäkös kira tykkäsi, eli virike puoli hoidettu kiralle päiväksi. Välillä jouduime laittamaan Kiran autoon sateensuojaan.
Illalla noin Viiden aikaan lähdimme Markuksen kummien mökille. Ai että se mökki on niin ihanalla paikalla. Siellä on koirien hyvä juosta ja ei ole lähellä naapureita ketä koirat pääsisi kiusaamaan.
Mökille pääsyä olin odottanut koko päivän. Markuksen kummit olivat hakeneet viime viikolla Niitin Oulusta Kasvattajan luota. Voi että miltä Niitti näytti. Turkki oli kun mikäkin turjake. Kyllä itku tuli. 3 pitkää kk niitti oli kasvattajan luonna josko juksut alkaisi ja vielä sen kerran olisimme astuttaneet, mutta ei. Niitti ei tehnyt juoksua ja oli muutenkin kuulemma käyttäytynyt huonosti. Hieman kyllä ihmettelen että miksihän Niitti niin, kun kotona on koiristamme se kaikkein kiltein ja kulkee kuin ajatus.
Hetken aikaa tervehdimme Niitin kanssa, kunne veimme hänet mökkiin, häkkiin. Nyt saimme laskea Kiran irti. Voi sitä riemua kun Kira pääsi kunnolla juoksemaan ja kaikki heittelivät keppejä ja vanhaa jalkapalloa.
Kello alkoikin olemaan jo sen verran että saimme lähteä pesulle ja nukkumaan. Yöksi otimme vuorostaan Niitin autoon nukkumaan. Niiti nukkui koko yön jaloissani, välillä se tuli kattomaan että olenhan varmasti vieressä. Nyt Niitti ei lähde enää minnekkään hoitoon. Niitti saa alkaa viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä.
Sunnuntai aamusta lähdimme ajelemaan kotia kohti. Niitti jaloissa ja Kira auton takatilassa, häkissä. Voi sitä riemua kun Niitti ja Sisu pääsivät leikkimään. He ainakin muistivat toisensa. Nyt alkaakin taas urakka että saan tytöistä kaverit ja että voimme asustella saman katon alla.
Nyt Niitti nukkuu tyytyväisenä omassa korissan. Ihanaa kun vanhus on taas kotona!
17.5. Agilityilyä
Kira oli taas oma reipas itsensä, eikä agility ollut unhotunut juoksujen aikana.
Pääasiassa harjoittelin kiran kanssa ohjaamista eri esteille ja kummallakin kädellä. Pieni ratakin tehtiin ja kyllä lämmin taas tuli. Kiraa on kyllä niin ihana ojata, kun ihan alusta asti on tajunnut että makupaloja saa kun on ensin tenyt jotain. Kira osaa itsekkin jo katsoa onko estettä tulossa ja osaa hieman ennakoida tuleekohan käskyä.
Sisun kanssa harjoittelimme ihan alkeita. Ensin otimme ihan seuraamis, kontakti ja luoksetulo harjoituksia. Lisäsimme luoksetulon väliin hyppy esteen ja “hyppy” käskyn. Otin vain kaksi hyppy estettä peräkkäin ja niitä harjoittelimme että oppii hyppäämään ja oppisi seuraamaan minne mennä ja minun käden ohjauksesta.
Oli kiva kokeilla kun oli kummatkin koirat mukana ja Kiralle tuli haastetta, kun oli toinen koira kentän laidalla. Tulin kummiskin siihen tulokseen, että ykkös agility koirana on Kira. Sisu on hieman vaikeempi tapaus ja en jaksa aloittaa nyt alusta kun Kiran kanssa vauhtiin ollaan päästy.
Tahdon kehittää itseäni ohjaajana. Kiran kanssa se on nyt helppoa, kun Kira osaa esteet niin on vaan taivas rajan erilaisille radoille. Nyt jo mietin seuraavia ratoja ja miten oppisin lisää ohjauksesta.
Kaiken päätteeksi käytiin ihan pienellä peltolenkillä, että koirat saavat hetken keskenään riekkua ja lopunkin virran pois.
7.5.
Aamulla käytiin Kiran kanssa pitkällä pelto lenkillä. Löysipä neiti lenkin varrella viilentävän mutaojankin. Mukaan olin ottanut narupallon pitkästä aikaa ja teimme nouto harjoituksia. Kira oli todella vauhdikas. Hyvin toi luoksekkin, tietty piti pari omaa mutkaakin tehdä, mutta olen tyytyväinen.
Päivällä kävimme mieheni kanssa koiraseuramme kevät talkoissa. Siivosimme “kerho” tilat ja treeni kenttää. Myös suunnittelimme miten joitain agility esteitä korjaisimme. Siivoukset meni todella hyvin. Pientä purtavaakin olimme mukaan ottaneet niin saatiin herkutella.
Illan vietimmekin Pirjo Hjelmin luona. Kiran kasvattaja Valeri trimmasi Kiran ja minä siinä odotellessa trimmasin Sisun. Nyt on siis kaikki koirat kesä turkissa.
22.4 Kiralla tällä hetkellä juoksut niin ei päästä agilityyn.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.